Avioehtoa ei kannata pohtia pelkän avioeron varalta

Avioliittolaki koskee kaikkia aviopareja. Jos omaisuuden jakamisesta ei ole avioeron tai puolison kuoleman varalta määrätty avioehdolla, sovelletaan puolisoiden omaisuuden jakautumiseen avioliittolain pääsääntöä eli ns. täyden avio-oikeudenperiaatetta. Sen mukaan aviopuolisoiden yhteiset ja henkilökohtaiset varallisuudet (omaisuus-velka) lasketaan yhteen. Tämän jälkeen saatu nettovarallisuus jaetaan yksinkertaisesti kahteen osaan, jolloin saadaan selville kummankin aviopuolison henkilökohtainen osuus omaisuudesta.

Edellä kuvatun pääsäännön kautta määritetään puolisoille avio-oikeuden nojalla kuuluva omaisuus niin avioeron kuin myös toisen aviopuolison kuoleman jälkeen.Esimerkkinä voidaan käyttää tilannetta, jossa Janne Mäkisen omaisuus on 10.000€, hänen aviopuolisonsa Anne Mäkisen omaisuus on 20.000€ ja heidän yhteisen omaisuutensa määrä on 50.000€. Tällöin aviopuolisoiden yhteenlaskettu omaisuus on yhteensä 80.000€. Avioliittolain mukaisesti molempien osuus avioerotilanteessa tai puolison kuollessa on 40.000€. Koska Anne Mäkisellä on enemmän omaa omaisuutta, joutuu hän avioerotilanteessa maksamaan Jannelle tasinkoa 5.000€.

Jos samalla avioparilla olisikin avioehto, jonka avulla puolisot voivat yhteisellä sopimuksella rajata avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, muuttuu tilanne radikaalisti. Oletetaan, että esimerkiksi Jannen omaisuus on suljettu täysin avio-oikeuden ulkopuolelle, mutta muut asiat pysyvät muuttumattomina. Tällöin Jannen lopullinen osuus on 35.000€ + oma omaisuutensa 10.000€, eli yhteensä 45.000€ ja Annelle 35.000€. Ero on jo 10.000€.

Jos avio-oikeus poistetaan molemmilta aviopuolisoilta, on lopputulos Jannelle 35.000€ ja Annelle 45.000€.

Avioehdon sisältöä voidaan nykytulkinnan mukaisesti määrittää hyvinkin paljon. Suosituin malli lienee edelleen molempien avio-oikeuden sulkeminen pois kokonaisuudessaan. Tämän lisäksi hyvin tyypillisiä tilanteita ovat sellaiset, joissa avio-oikeus suljetaan pois juuri tietyn omaisuuden osalta, kuten yrityksen osakkeiden tai suvun piirissä olevan kesäpaikan osalta.

Yleisiä avioehtomääräyksiä:

1. Kummallakaan puolisolla ei ole oikeutta toisen puolison nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen
2. Toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison koko omaisuuteen
3. Toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omistamiin tietyn yrityksen osakkeisiin
4. Kummallakaan puolisolla ei ole oikeutta toistensa perintönä tai lahjana saamaan omaisuuteen
5. Edellä mainittujen yhdistelmiä

Edellämainitut vaihtoehdot kuvastavat laajuutta, jolla avioehtoa voidaan käyttää puolisoiden omaisuuden jakautumisessa avio-oikeuden alaiseen ja ulkopuoliseen omaisuuteen. Pohdinta on aina syytä tehdä molempien puolisoiden omistaman omaisuuden näkökulmasta osana laajempaa perintöoikeudellista tarkastelua.

Avioliiton päättyminen avioeroon tai puolison kuolemaan ja omaisuuslajien vaikutus avioehtomääräyksiin

Avioliiton päättymistapa on syytä huomioida avioehdon sisällössä. Jos tarkoitus on joka tapauksessa jättää suurin osa omaisuudesta omalle puolisolle testamentilla, on asia syytä huomioida myös avioehdon sisällössä. Tämä on tärkeää erityisesti verotehokkuuden kannalta. Avio-oikeuden alainen omaisuus on verovapaata, mutta peritystä omaisuudesta joudutaan maksamaan perintöveroa. Jos omaisuutta halutaan taas siirtää suoraan jälkipolville, on avioehto syytä laatia sen mukaisesti molempien päättymistapojen osalta.

Avioehdon laadinnassa on myös syytä ottaa huomioon tiettyjen omaisuuksien vaatimat erityiset huomiot. Näitä saattaa esiintyä esimerkiksi yrittäjyyteen, yritystoimintaan, osakeomistuksiin ja vapaa-ajan kiinteistöihin liittyvissä tilanteissa. Esimerkiksi yritystoimintaa on usein syytä suojata osakkaiden avioerojen varalta samoin kuin oman suvun kesäpaikkoja.

Uusperheissä omaisuuden jakautuminen on jo pelkästään käytännön asioiden kannalta syytä selkeyttää ennakkoon. Tällöin on erittäin tärkeää varmistua siitä, että omaisuus jakautuu tarkoituksenmukaisesti. Joskus tämä tarkoittaa puolisontilanteen turvaamista ja joskus oman biologisen lapsen aseman selkeyttämistä suhteessa puolison lapsiin.

Kevyt yhteenveto

Kuten edellä olevasta suppeasta kuvauksesta pystymme ymmärtämään, on avioehto paljon laajempi asiakirja kuin yleisesti luullaan. Se ei ole siis ainoastaan oman omaisuuden turvaamista, jos avioliitto ei kestäkään. Itseasiassa päinvastoin! Avioehdossa on usein kyse siitä, kuinka itse toivomme asioiden menevän. Jos emme itse päätä, tapahtuu kaikki lain mukaan. Lain yleissäännökset voivat toimia joidenkin osalta hyvin, mutta niitä ei ole räätälöity jokaisen yksilöllistä tilannetta ajatellen. Avioehdon osalta onkin suositeltavaa tehdä tietoinen päätös myös sen tekemättä jättämisestä.

MITEN EDETÄ ASIASSA?

Avioehdon laadinta ja laatimatta jättäminen on osa kaikille aviopareille suositeltavia perusasioita. Laadimme Kevytjuridiikalla räätälöityjä avioehtoja yksilöllisiin tilanteisiin. Lue lisää alla olevasta linkistä!

‍