Testamentti

Testamentti on asiakirja, jolla määrätään siitä, kuinka testamentin tekijän omaisuus jaetaan hänen kuolemansa jälkeen. Oikein laadittu testamentti muodostaa pitävän määräyksen siitä, kuinka testamenttaajan omaisuus jaetaan hänen kuolemansa jälkeen.

Perinnöstä voidaan Suomessa määrätä erittäin laajasti ja vapaasti, kunhan testamentti laaditaan lain asettamia muotovaatimuksia noudattaen. Useimmiten ainoaksi rajoittavaksi asiaksi jää mahdollisten rintaperillisten  lakiosavaateen huomioiminen.

Suomessa perintöoikeus lähtee siitä, että ilman testamenttia kuolleen omaisuus jaetaan aina suoraan perintökaaren oletussäännösten kautta. Lain nojalla vainajan omaisuuden perivät ensisijaisesti rintaperilliset (lapset, lastenlapset, jne.) ja näiden puuttuessa aviopuoliso, vanhemmat ja sisarukset lain määräämässä järjestyksessä. Esimerkiksi avopuolisot eivät peri toisiaan lainkaan ilman testamenttia.

Yllätys voi olla suuri myös aviopareilla, joilla on lapsia. Lain mukaan tilanne on se, että ilman testamenttia lapset perivät vanhempansa kokonaan. Lainsäätäjä on katsonut, että aviopuolisolle riittää tällöin hänen oma avio-oikeuden mukainen osuutensa yhteisestä omaisuudesta. Moni pariskunta haluaa kuitenkin, että leski perisi myös vainajan omaisuutta. Tällöin esimerkiksi puolisoiden kesken laadittava keskinäinen testamentti soveltuu tilanteeseen usein huomattavasti paremmin kuin perintökaaren oletussäännökset.

Omaisuuden selkeän jakautumisen lisäksi hyvä testamentti ehkäisee myös potentiaalisia riitoja ja auttaa optimoimaan perintöön liittyviä kuluja. Perinnönjako on erittäin tunteellinen tapahtuma ja useimmiten on kaikkien osapuolten etu, että asioista on määrätty selkeästi etukäteen. Verojen ja muiden taloudellisten seuraamusten näkökulmasta hyvin laadittu testamentti varmistaa testamentin laatijan viimeisen tahdon tehokkainta mahdollista väylää pitkin ilman tarpeettomia kustannuksia.

Testamentti voi koostua monesta erilaisesta määräyksestä ja niitä voidaan luokitella usealla eri tavalla.

• Yleistestamentti on testamenttimääräys, jossa määrätään koko omaisuus tai tietty osa (esim. yksi neljäsosa (1/4) tai puolet (1/2) jne.) kaikesta omaisuudesta testamentissa nimetylle henkilölle. Yleistestamentinsaajat ovat kuolinpesän osakkaita ja osallistuvat kuolinpesän hallinnointiin.
• Erityistestamentilla eli legaatilla voidaan määrätä  tietty omaisuus (esim. esine tai rahamääärä) halutulle henkilölle. Erityistestamentinsaajasta ei  tule kuolinpesän osakasta.
• Omistusoikeus tiettyyn omaisuuteen voidaan antaa joko kokonaan tai rajoitetusti. Omistusoikeustestamentin kautta testamentinsaajalla on rajoittamaton oikeus määrätä omaisuudesta haluamallaan tavalla. Omistusoikeutta voidaan myös rajata laatimalla rajoitettu omistusoikeustestamentti, jossa määrätään siitä, kenelle omaisuuden omistusoikeus siirtyy ensimmäisen testamentinsaajan jälkeen.
• Annettavaa omaisuutta voidaan rajoittaa myös käyttöoikeuden kautta. Käyttöoikeus- ja hallintaoikeustestamentin kautta voidaan omaisuuden omistusoikeus antaa tietylle henkilölle ja käyttöoikeus toiselle henkilölle. Esimerkiksi mökin hallintaoikeus voidaan antaa leskelle ja omistusoikeus antaa suoraan lapselle.

Testamenttia laatiessa tärkeintä on päättää, mitä omaisuutta haluaa kenellekin testamentinsaajalle antaa. Osaava ja kokenut juristi osaa viedä toiveen asiakirjalle oikeassa muodossa.

Testamentin lopullinen muoto määräytyy aina testamentin tekijän tai tekijöiden toiveiden pohjalta. Alla on yleisimpiä testamentin muotoja:

• Testamentin tekijä jättää kaiken omaisuuden yhdelle nimetylle perilliselle.
• Testamentin tekijä jakaa kaiken omaisuutensa nimettyjen testamentinsaajien kesken
• Testamentin tekijä jakaa kaiken omaisuutensa kaikkien rintaperillistensä kesken.
• Keskinäisen testamentin tekijät jättävät kaiken ensin kuolleen omaisuutensa toisillensa.
• Keskinäisen testamentin tekijät jättävät puolet ensin kuolleen omaisuudesta leskelle ja puolet lapsilleen tasan. Kummankin kuoltua lapset perivät kaiken.
• Keskinäisen testamentin tekijät jättävät kumpikin kaiken omaisuutensa omille lapsilleen. Leski saa kuitenkin käyttöoikeuden yhteiseen kotiin. ensin kuolleen omaisuudesta leskelle ja puolet lapsilleen tasan. Kummankin kuoltua lapset perivät kaiken.

Testamenttia ei voi laatia liian aikaisin. Omaa perinnönjakoa koskevat määräykset on suositeltavaa viedä testamentin muotoon viimeistään suurempia hankintoja tehdessä, iän karttuessa tai yhteiselämää kumppanin kanssa syventäessä.

Mitä aikaisemmin asiaan täysi-ikäisyyden saavutettuaan paneutuu, sitä paremmin oman tahdon toteutuminen voidaan varmistaa. Aiemmin laadittua testamenttia on myös vaivattomampaa päivittää elämäntilanteiden muuttuessa, kun koko ajatusprosessia ei tarvitse käynnistää alusta alkaen uudestaan.

Ajoissa laadittu testamentti on erityisen tärkeä avoliitossa eläville lapsiperheille ja uusperheille. Testamentti on näissä tilanteissa lähes poikkeuksetta se tärkein asiakirja, jolla perheen taloudellinen tilanne voidaan turvata toisen puolison menehtymisen varalta.Yhden hengen talouksissa itselle tärkeät henkilöt tai kohteet eivät myöskään usein tule perintöä automaattisesti lain kautta saamaan, joten oman tahdon turvaaminen ajoissa on ensiarvoisen tärkeää. Ilman testamenttia ja perillisiä omaisuus päätyy lopulta valtiolle.

Testamentin laadinta edellyttää, että testamenttaaja ymmärtää tekemänsä. Mikäli toimintakyky on heikentynyt on suositeltavaa hankkia asiasta lääkärintodistus.

Laadimme testamenttija kiinteällä hinnalla verkkotilauksina. Tilauksen voitte tehdä sivulta löytyvällä tilauslomakkeella.

Lomakkeella pääset lähettämään tarvittavat tiedot ja perheoikeuteen erikoistunut kokenut juristimme on apunasi tarpeen mukaan ja varmistaa yksilöllisen tilanteen mukaisesti, että testamentti on toiveenne mukainen.

Varmistamme myös, että testamentti täyttää kaikki lain asettamat muotovaatimukset ja ohjaamme jatkotoimissa (mm. allekirjoitukset, todistajien valinta ja rekisteröinti).

Huipputason automaatiojärjestelmämme pitää huolen siitä, että koko prosessi on kustannustehokas ja sujuva.